Aivohalvaus ja aivovamma ovat erilaisia aivojen vaurioita, jotka voivat vaikuttaa liikkumiseen, tasapainoon, puheeseen, ajatteluun ja arjessa selviytymiseen. Vaikka niiden syyt ovat erilaiset, toimintakyvyn haasteet ja kuntoutuksen tavoitteet ovat usein samankaltaisia.
Aivohalvaus ja aivovamma
Aivohalvaus
Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu äkisti verenkierron häiriintymisen vuoksi. Aivohalvaus voi johtua kahdesta syystä: happipitoista verta aivoihin kuljettava aivovaltimo joko tukkeutuu (aivoinfarkti) tai vuotaa (aivoverenvuoto). Aivoinfarktissa aivovaltimon tukkeuma aiheuttaa hapenpuutteen verisuonissa, jolloin tälle aivoalueelle syntyy kuolio eli infarkti. Aivohalvauksen yleisin syy on aivovaltimon veritulppa.
Aivoverenvuodossa puhjenneesta aivoverisuonesta vuotaa verta aivokudoksen sisälle, jolloin tämän alueen hermokudoksen toiminta häiriintyy. Aivoverenvuodon yleisin syy on kohonnut verenpaine, joka vuosien mittaan aiheuttaa muutoksia aivovaltimoiden seinämiin.
Tavallisimmat aivohalvauksen oireet ovat toispuolihalvaus, puhehäiriö, näköhäiriö, alentunut tajunta ja joskus päänsärky. Aivoverenvuoto aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin aivoinfarkti.
Aivohalvaus on vakava sairaus ja se hoidetaan aina sairaalassa. Vuosittain noin 24 000 suomalaista sairastuu aivohalvaukseen.
Aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat enemmän pysyvää, vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Kaikki aivohalvaukset vaikuttavat haittaavasti liikunta- ja toimintakyvyn lisäksi koko persoonaan ja siten aivohalvauksen jälkeiseen elämään.
Useimmiten aivohalvaus vaikuttaa vain kehon toisen puoliskon motorisiin toimintoihin. Tätä toispuolista toisen tai molempien raajojen toimintahäiriötä kutsutaan hemiplegiaksi, koska lihaksia kontrolloivat hermot menevät ristiin aivorungossa. Hemiplegia on motorisista haasteista yleisin.
Lisäksi aivohalvauspotilailla tyypillinen motorinen oire on jalkojen ja käsien lihasvoiman menetys. Myös vakavia tasapainohäiriöitä voi esiintyä. Kognitiivisista oireista tyypillisimmät ovat erilaiset näköhäiriöt ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen ongelmat.
Aivovamma
Aivovamma syntyy, kun päähän kohdistuva isku tai muu ulkoinen voima vaurioittaa aivoja. Yleisimpiä syitä ovat kaatumiset, putoamiset, liikenneonnettomuudet, harrastuksissa sattuneet tapaturmat sekä väkivaltatilanteet. Vuosittain aivovamman saa Suomessa arviolta 15 000−20 000 henkilöä.
Aivovamman vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Tavallisia oireita ovat päänsärky, huimaus, unihäiriöt, väsyvyys sekä muistin, keskittymisen ja oppimisen vaikeudet. Lisäksi aivovamma voi aiheuttaa liikkumiseen ja toimintakykyyn vaikuttavia haasteita, kuten lihasjäykkyyttä (spastisuutta), motorisia liikehäiriöitä sekä tasapaino- ja koordinaatio-ongelmia.
Aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat enemmän pysyvää, vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Kaikki aivohalvaukset vaikuttavat haittaavasti liikunta- ja toimintakyvyn lisäksi koko persoonaan ja siten aivohalvauksen jälkeiseen elämään.
Useimmiten aivohalvaus vaikuttaa vain kehon toisen puoliskon motorisiin toimintoihin. Tätä toispuolista toisen tai molempien raajojen toimintahäiriötä kutsutaan hemiplegiaksi, koska lihaksia kontrolloivat hermot menevät ristiin aivorungossa. Hemiplegia on motorisista haasteista yleisin.
Lisäksi aivohalvauspotilailla tyypillinen motorinen oire on jalkojen ja käsien lihasvoiman menetys. Myös vakavia tasapainohäiriöitä voi esiintyä. Kognitiivisista oireista tyypillisimmät ovat erilaiset näköhäiriöt ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen ongelmat.
Kuntoutus tukee toipumista.
Kuntoutus on tärkeä osa sekä aivohalvauksesta että aivovammasta toipumista. Sen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää toimintakykyä sekä tukea mahdollisimman itsenäistä arkea. Kuntoutus voi sisältää fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa sekä erilaisia liikunta- ja harjoitusohjelmia.
Kuntoutus pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain, sillä aktiivinen harjoittelu heti voinnin sen salliessa tukee aivojen kykyä sopeutua vaurion aiheuttamiin muutoksiin ja edistää toimintakyvyn palautumista. Toipuminen on yksilöllistä, mutta erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana kuntoutuksella voidaan saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita liikkumisessa, käden käytössä, tasapainossa, kommunikoinnissa ja arjessa selviytymisessä. Harjoittelun lisäksi oma aktiivisuus ja arjen toiminnat ovat tärkeä osa kuntoutumista.
Liikkumisen ja toimintakyvyn tukena voidaan hyödyntää yksilöllisesti valittuja apuvälineitä ja teknologiaratkaisuja. Oikein valitut apuvälineet voivat tukea liikkumista, lisätä turvallisuutta sekä auttaa ylläpitämään mahdollisimman itsenäistä arkea. Ratkaisut valitaan aina henkilön toimintakyvyn, tavoitteiden ja elämäntilanteen mukaan.
Apuvälineet liikkumisen tueksi.
Liikkumisen ja toimintakyvyn tukena voidaan hyödyntää yksilöllisesti valittuja apuvälineitä ja teknologiaratkaisuja, kuten:
nilkka- ja alaraajaortooseja
toiminnallista sähköstimulaatiota (FES)
mikroprosessoriohjattuja ortoosiratkaisuja (C-Brace)
neuromodulaatiopukua (exopulse suit)
Oikein valitut apuvälineet voivat tukea liikkumista, lisätä turvallisuutta sekä auttaa ylläpitämään mahdollisimman itsenäistä arkea. Ratkaisut valitaan aina yksilöllisesti henkilön toimintakyvyn, tavoitteiden ja elämäntilanteen mukaan.
Nilkka- ja alaraajaortoosit
Nilkka- ja alaraajaortoosit voivat auttaa kävelyn haasteissa, lihasheikkoudessa sekä alaraajojen hallinnan ongelmissa. Oikein valittu ortoosi tukee liikkumista, parantaa kävelyn laatua ja voi vähentää kompensoivia liikemalleja sekä kaatumisriskiä. Ratkaisut valitaan aina yksilöllisesti käyttäjän toimintakyvyn ja tarpeiden mukaan.
Toiminnallinen sähköstimulaatio (FES)
Toiminnallinen sähköstimulaatio (FES) aktivoi heikentyneitä lihaksia hermoston kautta sähköimpulssien avulla. Ratkaisulla voidaan tukea kävelyä, lihastoimintaa ja kuntoutumista esimerkiksi tilanteissa, joissa lihasten normaali aktivaatio on heikentynyt. FES voi auttaa parantamaan liikkumisen sujuvuutta ja lisätä aktiivisuutta arjessa.
Mikroprosessoriohjattu ortoosi
Mikroprosessoriohjattu C-Brace -ortoosi mukautuu käyttäjän liikkeeseen ja voi parantaa kävelyn sujuvuutta sekä turvallisuutta erilaisissa ympäristöissä. Ratkaisu voi auttaa henkilöitä, joilla alaraajan lihasvoima tai hallinta on merkittävästi heikentynyt. Tavoitteena on mahdollistaa luonnollisempi kävely, lisätä itsenäisyyttä ja parantaa toimintakykyä.
Exopulse suit-puku
Exopulse suit-puku tuottaa matalataajuista sähköstimulaatiota koko kehoon suunnitellusti ja yksilöllisesti. Ratkaisua voidaan hyödyntää muun muassa spastisuuden, lihasjäykkyyden ja kroonisen kivun hallinnassa sekä lihasten aktivoinnin tukena. Monet käyttäjät kokevat puvun tukevan liikkumista, toimintakykyä ja arjessa selviytymistä.